Taatan puutarhapuuhat

Nobelkirjailijamme F.E. Sillanpään tuotannossa luonnon ja kasvimaailman kuvaukset ovat vertaansa vailla. Myös puutarhanhoito kiinnosti  kirjailijaa – joskus melko huolettomastikin toimitetut puutarhapuuhat tuottivat tuloksen:

Minun ollessani kahdeksannella luokalla vanhempani vihdoin myivät sikäläisen asuntonsa ja ostivat pienen mökin täältäpäin, tuosta Heinijärven töllimäestä. Se mökki oli sittemmin minun elämässäni varsin tärkeitten vaiheitten keskuksena ja kiintopisteenä. Siellä olen ajatellut ratkaisevimmat ajatukseni, siellä olen raskaassa sisäisessä taistelussa lysähtänyt syvimpään epätoivoon ja siellä ovat ensimmäiset voiton riemut mieltäni avartaneet.

Tuossa mökissä ei juuri muuta ollut kuin välttämättömät neljä seinää vanhempieni siihen tullessa. Ei ollut edes oikeata pihamaata; talon karja hamuili nurkissa ja jätti jälkiään kynnysalle. Nuo samat neljä seinää siellä vieläkin ovat entistä. Kaikki muu: muurit, pirtinperäkamari, porstua konttuureineen, sauna, kaivo, kellari, sähkövalo, omenapuut, marjapensaat, rehevät koristekasvit – kaikki se on isävainaani ja äitini hankkimaa. Minun hankkimaani on ainoastaan se kuusama, joka kasvaa pirtin takana ison kiven kupeessa. Nyppäsin sen kerran korttelin mittaisena Paljaasta mäestä, palatessani Hirvelästä tietyiltä asioilta. Se unohtui minulta siihen kiven juureen sen paremmin istuttamatta, mutta on itsekseen juurtunut ja kasvanut jo miehen mittaiseksi. Oli otettu hyvällä onnella…

F.E. Sillanpää 1925: Töllinmäki. Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset, Keuruu 1988.

 

Perinnepihan kasvikokoelmaan kuuluu joitakin Sillanpään nuoruudenkodin eli Heinijärven Töllinmäen pihapiirin alkuperäisiä kasveja kuten harjaneilikka, isotähtiputki, koreakärsämö ja varjolilja. Sillanpään mukaan nimettyjä puutarhakasveja ovat taatankurjenmiekka (Iris variegata) ja taatanpihlaja (Sorbus x thurigiaca), joka on kotipihlajan ja saksanpihlajan risteymä. Sillanpään ohimennen – mutta hyvällä onnella – ottama ja istuttama kesäpistokas on todennäköisesti lehtokuusama (Lonicera xylosteum), Etelä- ja Lounais-Suomessa luonnonvaraisenakin esiintyvä kuusamalaji, jota on vanhastaan tuotu luonnosta pihoihin koristekasviksi.

Jos puutarhassasi kasvaa puuvartinen koristepensas, joka kukkii erityisen kauniisti vuodesta toiseen, tai jos herukkapensas tuottaa poikkeuksellisen runsaasti herkullisia marjoja, kasvia kannattaa lisätä. Näin sen hyvät ominaisuudet säilyvät uusissa yksilöissä. Ota kasvista keskikesällä puolipuutuneita latvaversoja, joissa on jo hieman tummunutta, kypsyvää solukkoa. Leikkaa pistokkaat mieluiten aamulla, karsi niistä alimmat lehdet ja pistä ne kostealla mullalla täytettyyn ruukkuun. Sumuta pistokkaita usein ja pidä ne lämpimässä kunnes juuret ovat muodostuneet.

Pistokkaasta itse kasvatettu taimi on mukava antaa vaikka lahjaksi. Jos kasviin vielä liittyy jokin mielenkiintoinen tarina tai sattumus, kerro se lahjan saajalle!

F. E. Sillanpää Saavutuksessa 1923

F.E.Sillanpää, 1923. Otava.

 

Share