HARMAAMALVIKKI (Lavatera thuringiaca)

Gråmalva (ruots.)

Lavatera thuringiacaPaikalliset nimet: Malva, jätkänruusu, torpanruusu, stokruusu, tokruusu, tukkiruusu

Heimo: Malvaceae

Tyyppi: Monivuotinen

Kukinta-aika: Heinä-syyskuu

Kukinnon väri: Vaaleanpunainen

Korkeus: 1 – 1,5 m

Lehdet: Munuaismainen, matalasti 3-5 -liuskaiset, harmaan karvan peittämät

Muuta: Hyvä leikkokukka

Perinnepihan kasvinäytteen alkuperä: Hämeenkyrö, Pälkäne, Vesilahti, Ylöjärvi

Viljelyohjeita

Harmaamalvikki on kasvualustan suhteen vaatimaton ja erittäin talvenkestävä perenna. Parhaiten harmaamalvikki viihtyy auringossa tai puolivarjossa läpäisevässä puutarhamaassa. Harmaamalvikkia on helppo lisätä siemenestä, joiden kylmäkäsittely parantaa itämistä. Kasvi on kestävä luonnonperenna ja saattaa säilyä kasvupaikallaan vuosikymmeniä ilman hoitoa.

Viljelyhistoriaa

Harmaamalvikki kasvaa luonnonvaraisena Keski-Euroopassa. Erilaisia malvalajeja on viljelty Suomessa jo 1700-luvulta alkaen. Harmaamalvikkia on pitkään kutsuttu stokruusuksi tai tokruusuksi samaan sukuun kuuluvan salkoruusun ruotsinkielistä nimeä (stockros) mukaillen. Vanhastaan malvoja on käytetty lääkekasvina, erityisesti sukuun kuuluvaa kiiltomalvaa.

Lähteet

Alanko, Pentti ja Kahila, Pirkko 2005: Palavarakkaus ja särkynytsydän. Karisto Oy, Hämeenlinna.
Alanko, Pentti 2007: Perennat. Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna.
Luontoportti Oy
Rikkinen, Jouko 2011: Suomalaiset perinnekasvit. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.

Takaisin

Share